maanantai 31. lokakuuta 2011

Mamaa, n. 4h ni rokotuksii tulee..

Huomenta, täällä kirjoittaa Suzie/Suski/Susu/Suskide... Miksi sitten ikinä mua sanotkin. Aamu on nätti, aurinko paistaa ja linnut laulaa (mulla on ikkuna auki, joten mä tiedän mist puhun), eikä mikään voisi mennä huonosti. Aamupala syöty juuri, kaksi nannaa leipää ja kyljessä edin tyttöjen energy drinkki.
Oon nii kovis, et juon ykkösellä kaiken.
Huijasin, en ole kovis.. Mä juon tätä hitaasti nautiskellen.

Okay, nyt siis hiukset kosteena ja kaikki on kivaa .... paitsi et FUUUU: ROKOTUKSET ON TÄNÄÄN!!! Mä siis edelleenki pelkään neuloja, mut mun on aivan pakko ennen mun lähtöä käydä uusimassa pari rokotusta mm. jäykkäkouristus ja tämmöset. Mä en niin tahtois mennä, mut okei siis tietenki mä meen. Kaikki meni siin, ei enää auta auringon ihana paiste tai lintujen laulu, edes ihana GRL energy drinkkinikään ei auta. Mun täytyy vaan nyt hengitellä syvään, sekä alkaa laittaa itseeni valmiiks, koska rokotuksen jälkeen sit nään kavereita.

Voisin alkaa meikkailee/pukee ainaki täs nyt, mut joo..
With love: Suzie

torstai 20. lokakuuta 2011

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Sunnnnuntaiiii

Lööbailuun tarkoitettu sunnuntai? No tavallaan ehkä joo. Oon ollu aikalailla kotona tänään vaan, who am I kidding? Oon ollut koko päivän kotona, aivan koko päivän. Mä oon tuijotellu oikeestaa MTV:n sarjoja innoissani. My life as Liz ja muuta. Kivoi sarjoja, tykkään. En kyl tiedä, et miksi. Ne on kumminki aika perus sarjoja ja aika monet tilanteet voit arvatakki. Suosikkini on kyllä Jersey Shore, aivan loistava sarja!

Kuvia muuten mun aamusta:
Leipää
Edelleen tää on se juttu. Pst, kyllä - hiukset muuttanu väriään.

Tossa joskus kahden aikaa tuli kauhee villitys, et pakko - aivan pakko päästä ulos tänään. Mä en oo ollu perjantain jälkeen ulkona ja oon iha vierotuksissa. Mun on pakko päästä tanssimaan ja heilumaan hulluna. Mä sit aloin miettii, että mihin. Parikin vaihtoehtoa olis kyl, mut saa nähä miten käy. Seurana? L lupaili katsoa oloaan, et jaksaako se lähteä töiden jälkeen mun kanssa johonki vai ei. Jos ei ni meen vaikka yksin ((tiedän et jengii on ulkona)). Mä täs oon laittanu itseeni jo valmiiks, koska mulla ei oikeesti ole mitään parempaakaan tekemistä tällä hetkellä. Nyt oon muute valmis, paitsi et vaihdan farkut + vähän pörrötän hiuksiani:
Ennen ripsaria.
Ripsarilla.
Kuva otettu hetki sitten.. (1min sitte)

Nyt alan miettii farkkui mitkä laitan ja sit alan miettii, et mitähän tekisin nää muutaman tunnin mitä on aikaa.. tehä jotain.

With love: Suzie

Kaikki muut bailaa

Mä istun koneel, mua ei nukuta. Mä täs latailen puhelimeen pari biisiä ja ihmettelen netin maailmaa. Ei oikeesti oo kauheesti mitää järkevää tekemistä. Olin tänää töissä kuuteen asti ja siit sit tulin kotiin hetkeks makaamaan(keräämään itseni). Pian siitä sit oli aika tavata naiset J&L, eli oli aika viettää aikaa pienen perheen kesken. Me kateltii lähinnä vaa telkkaria sohvalla ja puhuttiin kaikesta jännästä. Täst päiväst ei kauheesti enempää oo sanottavaa, huomisesta enemmä ja huomenna oon ajatellu et otan kuviakin. Elämää vähän tähän mun blogiin, ku tää o aika painotettuna nyt vaa teksteihin.. Näin, mut jatkan nyt netin tutkimista.
With love: Suzie

tiistai 11. lokakuuta 2011

Lääkkeitä toisen perään.

Okei lääkärillä käyminen oli siis ihan kamalaa, oikeesti en voi ees kuvailla sitä fiilistä minkä ne sai mulla aikaseks siellä. Odotin joku 3h itse paikalle pääsyä ja sit se lääkäri ronkki mun kurkun kahta kipeemmäksi - AWESOOOME! Luulin, et kuolen sinne lääkäriin, ku siis tosiaa mä pelkään piikkei ja ahdistun lääkäreist plaaplaaplaa. Kirjotin asiasta semmoselle lappuselle, et näin asiat vain on. Se lääkäri jotai vilkuili mun suuta ja korvia, jonka jälkee puhkas jonku paiseen mikä ei sit ollukkaa se paise. Se ronkki iha hulluna mun kurkkua sillä neulalla ja mä tärisen ja itken, koitan suuta pitää auki sille. Sairaanhoitaja kehottaa mua hengittää, etten vaan unohda sitä. Se oli aivan sairasta, siis ei mikään vitsi. Mä en ikinä oo varmaa oikeesti ikinä ollu noin järkyttyny lääkärin jälkee - ku mitä mä eilen olin. Mä en voi kuvailla sitä oloa mitenkää muuten, ku et olin järkyttyny, ahdistunu ja jotenki tosi poissa täst maailmast. Ne puudutti mun suun joo, mut sit se lääkäri mainitsi, et saatan silti tuntea neulan tökkimisen ja sit se alko. Mä vaa vuosin kyyneleitä tosiaan - aivan kamalaa. Aivan hirveet, tekis mieli tehdä valitus ja jättää lasku maksamatta tommosesta palvelusta. En voi sanoa, et sain hyvää palvelua - not @ all. Nyt toivon vaan paranevani pikaisesti, mikä ikinä mulla nyt onkaa nielus. Tulehdus.

Oon tänää viettäny toisen päivän kotona, mut onnekseni pystyny vähän syömää ja vähän hassulla äänellä puhumaan. En kyl kauheesti oo viittiny jutskailla, ku rasittaahan se kumminki kurkkua. Mä tahdon vaan tulla terveeks, en mitään muuta. Mä toivon vaan, et oisin torstaiks terve - jotta voisin tehdä mun duunivuoroni. Mun on aivan pakko päästä tekee ne, ei ole mitään mikä estäis mua - paitsi jos ääni ei kulje. Nyt o mentävä nukkumaan, öitä pupsit!

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Jälkkäritauti - eli jälkitauti

Voi miten mukavaa on tämä elämä taas. Mulla on jälkitauti - luultavasti sen takia, et mulle on tehty väärä diagnoosi ja lääkkeit en syöny tarpeeks kauan. Nyt on kurkun kaa taas mentävä lääkäriin, et hurraa vaan sen takia. En mitenkää jaksais, ku ahdistun muutenki tämmösest lääkärillä käymisestä ja muusta. En voi sille mitään, mut mulla on niinku kammo sairasteluun ja etenki lääkäreihin. Mä vaan pelkään kaikkee neuloi, sairauksia ja ihan kaikkee mahdollista. Mun mielest voisin aina olla terve ja jos on jotain ongelmaa, ni ois sit vaik iha kuume ja nuha vaan. Se riittäis mulle ihan hyvin. Sais välillä semmosen luvan olla kotona vaan makaamas ja lepuuttamassa itseään. Pari päivää riittäis, koska oon myös tosi huono jäämään vain kotiin makaamaan.

Nyt sit on kumminki kurkusta huolimatta vietetty synttäreitä pitkin keskustaa ja kivaahan oli, eilinen meni kalliossa hengaillessa ja tänää tosiaan sukulaiset tuli käymään ja niiden kanssa ihmetelly semmoset 5 tuntia kaikenlaista elämään liittyvää. Puhuttii mun oppaaks lähtemisestä ja kaikesta oikeestaan. Hauskaahan noita on nähdä ja ihan kivoja lahjojakin sain. Harmittelen vaan vähän sitä, et puuroutunut puheeni ei mennyt ihan läpi - jäin siis kiinni siitä, että olen kipeä. Damn. Oisin tahtonu, että en ois jääny - mut toisaalta en yhtään ihmettele kiinni jäämistäni... Mitähän muuta? Ainii aamulla kävin tosiaa lekuris kääntyy ja huomenna täytyy sit mennä lähetteen kanssa seuraavalle. Yhtään ei huvittais mennä, mut aivan pakko. Ahdistuneisuus on semmost 90% lukemissa, et tosi ahdistunut kyllä oon tästä mun tilanteesta ja melkeen tulee kyyneleitäkin tän kaiken takia.

Olis kiva tietää, et jos joku luulotautinen yksilö lukee tätä ja ymmärtää miltä musta tuntuu, kun pelkää joka kerta hiv:tä, syöpää, trooppista jotain ungalabugala tautia tai muuta vastaavaa. Olis myös mukava kuulla muilta vinkkejä miten tästä saattais päästä eroon tästä hervottomasta pelosta joka raastaa aivoja riekaleiks - kirjaimellisesti. Mä oon aina hermona ja nukkuminen on tosi vaikeeta kaiken miettimisen keskellä. Mä meen pitkin seinii oikeesti ja tietty jos on tämmönen fiilis, ku mulla nyt (kurkku tosi kipeä), ni on vaikee löytää ees asentoa missä nukkua. Mä nukuin viime yön joku 2-3h tsägällä. Kurkku ei antanu mennä nukkuu, mut tota nyt lopetan kirjottelun, koska en jaksa lukea oonko kirjottanu mitenkää järkevästi tai mitään. Mä vaan tahdoin purkaa tän kaiken tänne, koska .. mulla tuli vain tunne, et pakko oli. Kiitos.
xoxo
♥S

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

I don't wanna remember

en pysty ees kirjottaa tätä asiaa, en löydä sanoja.