Vanhempani, mun aikuiseni.

Voi ei, nyt ei hyvää seuraa. Seuraavaksi saan selvästi viettää aikaa miettimällä ihania vanhempiani. Oivoi, pitää yrittää saada jotain fiksua aikaiseksi ja se ei ole helppoa. Meillä on ihan hassuja juttuja äidin, sekä isän kanssa. Mun vanhemmat on eronnu, ku mä oon ollu nuori ja ajattelinki tehä niist vähä semmosen postauksen, et kirjotan molemmista erikseen ja vähän enemmä painotan ehkä tähän nykyisyyteen.

Tauko - haen itselleni jotain syötävää, tässä tosiaan voi mennä hetki. Saa nähä mitä kaikkee kerron.

Mama
Mun mamani on hassu ikäänsä nuoremmalta näyttävä nainen, jolla on kyllä pää menny iha vinksalleen vanhetessaan. (Mama on hyvällä tavalla hullu, se nauttii elämästä ja must se on iha fine - useimmiten.)
Mama työskentelee ravintolassa, jossa viihdyn usein syömässä. Siel on hyvät ruuat ja mä tunnen sieltä kaikki, olen myös siel välillä itsekki töissä. Aloitin keittiöstä, siirryin plokkariks ja lipunmyyntiin, mut nää on keikkoja vaan. - Tästä siis kiitos mamalleni, joka mut laitto keittiöön ekaks töihin, vaik eihän se kummosta työtä ollu. Jostain mun mielest pitää kumminki alottaa, ni mä sit alotin sieltä. (En siis laske mitään lehden jakelemista mun aloitukseks, koska teit sitä varmaa 2vk ja sit kyllästyin?)

Mun mama on aika hyvä esimerkki, sillä esim. se kävi vanhemmalla iällä kosmetologi koulun ja kävi samalla myös tietty töissä. Nyt se on alkanu miettimään, et tahtoo oppii laittaa ripsipidennyksiä. Mä oon iha innoissani asiasta, koska mähä tietty tahdon mennä sit sen harjottelu kappaleeksi. Mä kyl yllätyin siitä, et miten kalliita ne kurssit on. Toivotaa, et se nyt silti menee sinne oikeesti ja mä alan saamaa ripsiä, jos ne näyttää kivalta.

Millanen mun mama sit on luonteeltaan?
Sanotaanko, että mun äiti on hyvin utelias, vilkas ja inhoo huutamista. Äiti tahtoo ainaki muutaman kerran kuussa päästä ulos, ihan niinku kunnolla ulos ulos, tanssimaan. Mama onki löytäny oman paikkansa ja sieltä sen löytää, tanssilattialta luultavammin - vähän sama on mun kanssani. Juomisesta toi ei niin välitä, muutaman drinksun se voi ottaa viikossa. Yhden illalla, jos ottaa. Ei siis ole joka päiväistä touhua.

Hmm.. Tässä oli tämmönen lyhyt esittely mun mamastani ja nyt sit siirrytään papahan nyt.

Papa

Mun papa on myös nuoren näköinen, melko pitkä hiuksinen ja muutenki pitkä mies. Se on töissä alkos @ the moment ja pian siirtyy tietyömaalle. Se lähtee kesäks taas pyörii pitkin Suomea. (Mun kissa ärsyttää ja vaikeuttaa mun kirjoittamista. Koittaa tulla makaa koneen päälle ja kurisee mu ympärillä, hakee siis huomiota.) Mun papa asuu Vantaalla, eli ei asu enää meidän kaa (ei oo asunu aikoihin, mut ei se mitään) ja siellä sen kanssa asustaa mun velipuoleni kaa ja sen äidin - eli papan naisystävän. Niil on myös katti, niide katti on hassu - ei kumminkaan nyt jäädä miettimään sitä kattia, koska mä helposti voisin puhua siitä pitkät pätkät. Jatketaan siis papalla, eli papa oli mulle lapsuudessa "ykkönen", olin oikeesti ihan papan tyttö. Nykyisin se kyl menee toisin, et ku näen papaa aika vähän, ni tottakai mamasta o tullu mulle nyt se tärkeempi tuki ja turva. Mun papa on vähän sellanen, et must tuntuu välillä sen unohtaneen yhden asian: vaikka olen aikuinen (hahahaha NOT! - iältäni ehkä), niin kyllä mä silti tarvitsen papan tukea ja aikaa. Pitäis varmaan muistutella sitä, mut siis okei - viehän broidi tietty silt aikaa ja työ, mut silti ois kiva jos se tekis välil mun kaa jotai kahestaanki.

Papa luonteeltaan on:
Hauska ainaki, sitä se on. Se heittää läppää paljon ja saa ihmisii nauramaan omilla hassuilla jutuillaan. Se tykkää tehdä ruokaa, ainakin näin mä olettaisin - se tekee hyvii ruokia (namnam). Sen kanssa on vähän vaikee välil jutella tietyistä asioista - se on vähä sellanen "mä oon nii mies", tai näin mä sen ainaki ajattelen. En mä ole nähny mun papan itkevän, ku aivan muutaman kerran ja ei se kauheesti puhu tunteistaan. Kiltti se on, perusluonteeltaan kiltti ja sil o huonotapa lupailla asioita - joita se ei aina pidä. (Sori papa, nyt tuli ilmi tää.)

Papasta tuli paljon niukempi teksti, mut johtuu siitäkin, et en tosiaan nää sitä kauheesti nykysin. Nään mamaa päivittäin ja elän sen kaa, ni jotenki tosi helposti olisin voinu kirjottaa vieläkin lisää siitä - ehkä toinen kerta kumminki. Mä lopetan tän tekstin nyt tähän, kertoen:KOULUNI ON OHI NYT!! MULLA ALKO KESÄLOMA!! .. joo, mä tästä meen tekee aamupalaa ja voi olla, et illal tulee asuu ja uusii housui ja thaimaasta tuotujen esittelyy ja muuta kivaa - saa nähä. Nää on ainaki suunnitteilla.
♥S